|
Historiaa
lyhyesti
Kuten varmasti jo tiedät, agility
on koiraurheilua, jossa ohjaajansa opastama koira pyrkii suorittamaan
erilaisista esteistä muodostetun kilparadan mahdollisimman
nopeasti ja virheettömästi. Agility kehitettiin Englannissa
vuonna 1977 esteratsastuksen ajatusta koiriin soveltaen ja kilpailutoiminta
alkoi siellä jo vuotta myöhemmin. Laji lähti vauhdilla
leviämään ympäri maailmaa. Nykyisin sitä
harrastetaan kaikissa maanosissa ja lähes kaikissa maissakin.
Tehdäksemme sinulle tutummaksi suomalaista
agilitya, seuraavassa on lyhyt esittely lajimme historiasta, nykypäivästä
ja kilpailutoiminnasta.
Suomessa otettiin Agilityn ensiaskeleet
vuonna 1986 Suomen Kennelliiton syksyn koiranäyttelynsä
yhteydessä, jolloin järjestettiin samalla ensimmäinen
agilityesitys Helsingin Messukeskuksessa.
Tuon tapahtuman jälkeen kävi
kuten kaikkialla maailmassa; laji alkoi kiinnostaa yhä useampia
koiraharrastajia.
Ensimmäiset viralliset kilpailut pidettiin
maaliskuussa 1989 juhlanäyttelyn yhteydessä, jolloin Suomen
Kennelliitto vietti 100-vuotissyntymäpäiviään.
Lajin varsinainen maassamme läpimurto
tapahtui 1992. Silloisen noin 500:n pioneerin joukko kasvoi nopeasti
nykyiseen jopa 10.000 lajista innostuneeseen koiraharrastajaan.
Agility
tänään
Nykyisin lajin parissa työskennellään
ahkerasti kaikkialla Suomessa. Lajin toimintaa valvoo ja kehittää
Suomen Agilityliitto ry (SAGI), joka tekee tiivistä yhteistyötä
Suomen Kennelliiton kanssa.
Lajin harrastaminen sopii lähes kaikille
koirille ja roduille ja esimerkiksi viime vuosina kilpailuissa on
nähty noin 180 eri rodun edustajaa.
Lajin peruskoulutusta järjestää
yli 150 koirakerhoa eri puolilla maata, joista pääasiassa
agilityyn keskittyviä erikoisseuroja on noin 40. Arktisin harrastuspaikkamme
sijaitsee tällä hetkellä Ivalossa, lähes 300
kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.
Useilla agilityn erikoisseuroilla on myös
omia kilpailumitat täyttäviä sisähalleja ympärivuotista
harjoittelua ja kilpailemista varten, ja uusien hallien määrä
kasvaa koko ajan.
Suomalaiset agilitykilpailijat ovat tulleet
yli maan rajojen tunnetuiksi saavutuksistaan lajin MM- kisoissa.
Suomi on vuonna 2010 MM- mitalitilaston johdossa 15 kultamitalillaan,
seuraavana Ranska (14 kultaa) ja Sveitsi (9 kultaa). Tilastossa
on yhteensä 25 mitalimaata.
Säännöllisesti kilpailevia
aktiiviharrastajia Suomessa on vuoden 2010 alussa laskettu olevan
3.600 ohjaajaa, jotka tekivät vuoden 200 aikana yli 60.000
virallista yksilökilpailustarttia.
Suomen Agilitysäännöt
Suomen Agilityliiton (SAGI) valvomissa
kaikissa virallisissa Agilitykilpailuissa noudatetaan kansainvälisen
koirajärjestö FCI:n sekä Suomen Kennelliiton agilitysääntöjä.
Osa kilpailuista on FCI:n myöntämiä kansainvälisiä
agilitykisoja, joissa voittajan on mahdollista saavuttaa kansainvälisen
agilityvalion arvoon oikeuttava sertifikaatti (CACIAG)
Kilpailuissamme käytettävät
agilityesteet mittoineen ovat aina tarkalleen FCI:n sääntöjen
mukaisia.
Koirat kilpailevat kolmessa kokoryhmässä:
MINI-ryhmä , säkäkorkeus enintään
34,9 cm
MEDI-ryhmä, säkäkorkeus 35,0 - 42,9 cm
MAXI-ryhmä, säkäkorkeus yli 43 cm
Viimeksi mainitussa ryhmässä
on koiria lähes saman verran kuin MINI- ja MEDI-rymissä
yhteensä.
Ohjaajan ja koiran kilpailuoikeuksista
Suomessa kilpailevalla harrastajalla tulee
olla Suomen Agilityliiton lisenssi tai kansallisen kenneljärjestön
kilpailukirja tai lisenssi ja ohjaajan on myös kuuluttava oman
maansa kennelliittoon tai sen jäsenyhdistykseen. Kennelyhdistyksen
nimi ilmoitetaan ilmoittautumislomakkeessa.
Vain muutamia tapahtumia lukuun ottamatta
kansallisiin kilpailuihin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikenrotuiset
yli 18 kuukauden ikäiset koirat, jotka on rekisteröity
oman maansa kennelliitossa joko rotu- tai erikoisrekisteriin (esimerkiksi
monirotuiset). Koiran tulee olla tunnistusmerkitty joko korvatatuoimalla
tai mikrosirulla (Datamars tai Indexel).
Koiran rokotukset
Kilpailuihin osallistuvien koirien tulee
olla rokotettu raivotautia ja penikkatautia vastaan. Rokotusmääräyksistä
ja niiden voimassaoloajoista ilmoitetaan vuosittain Suomen Kennelliiton
KOIRAMME-lehdessä. Vaikka koira ei osallistuisikaan kilpailuihin,
tulisi jokaisen omistajan huolehtia rokotusasiat kuntoon. Tarkempia
tietoja saa myös eläinlääkäreiltä.
Esimerkiksi agilitykilpailuihin osallistuvien koirien rokotukset
ja niiden voimassaolot tarkastetaan rokotustodistuksista kilpailupaikoilla.
Agilitykilpailuista
Eri puolilla Suomea järjestetään
vuosittain noin 650 Suomen Agilityliiton valvomaa ja FCI:n säännöillä
käytävää virallista kilpailua. Myös talvikaudella
pidetään ahkerasti sisäkilpailuja joko omissa sisähalleissa,
urheiluhalleissa tai hevosmaneeseissa.
Ei ole harvinaista, että samalla paikkakunnalla
järjestetään viikonlopun aikana kuusikin virallista
kilpailua, joissa on kaikki säkäryhmät (MINI, MEDI
& MAXI) sekä tasoluokat (1, 2 ja 3).
Yleisin alusta niin sisä- kuin ulkokilpailuissakin
on hiekkapohja tai maneesimurske. Urheiluhalleissa pidettävissä
kilpailuissa pohjana on useimmiten keinonurmimatto. Ulkokilpailuista
nurmikkoalustaa sen ei suosita Suomessa kovinkaan usein.
Luonteenomaista suomalaisissa kilpailujärjestelyissä
on täsmällisyys, jolla tarkoitetaan erityisesti aikataulujen
noudattamista. Tämä johtuu lähinnä siitä,
että kilpailun keskikoko on vain hieman yli 100 osallistujaa
jakautuen yhdeksään eri starttiryhmään. Koska
samana päivänä saatetaan järjestää
perätysten useampiakin kilpailuja, luokkien ja kilpailujen
väliset tauot halutaan pitää minimissään.
Kilpailuihin ilmoittautuneille lähetettävässä
kilpailuvahvistuksessa lähetetäänkin ajo-ohjeiden
lisäksi usein tarkat kelloajat, jolloin kilpailijan tulee ilmoittautua
kilpailupaikalla, milloin kunkin kilpailuluokan rataesittely alkaa
ja milloin palkinnot jaetaan.
Tuloksia ja tilastointia
Agilityn perinteinen tuloslaskenta on hyvin
samantapainen kuin esteratsastuksessakin. Radalle on määritelty
ihanneaika, jonka puitteissa se on suoritettava välttyäkseen
aikavirhepisteiltä. Jokainen radalla tapahtunut virhe merkitsee
viittä (5) virhepistettä. Kilpailun voittaa nopein ja
virheettömin kilpapari.
Agility Sports Bulletin on julkaissut vuodesta
1994 lähtien lähes kaikkien virallisten kilpailujen alle
31 virhepisteen tulokset. Jo tuota aikaisemmin lehden toimituksessa
kehitettiin agilityn ja myös esteratsastuksen kansainvälisestä
käytännöstä poikkeava yksinkertaistettu tulosten
esittämistapa, joka on yleistynyt kaikkialla Suomessa myös
virallisiin kilpailuihin.
Merkittävin ero vanhaan tulosten esittämistapaan
on todellisen aikavirheen ilmoittaminen (suoritusaika vähennettynä
ihanneajalla) Mikäli kilpailijalla ei ole ratavirheitä
, lopputulos on sama kuin todellinen aikavirhe.
Koska ”miinusaika” tuloksista
näkee kaiken oleellisen vain kahta lukua seuraamalla, on mielestämme
täysin tarpeetonta enää esittää ihanneaikoja,
suoritusaikoja ja ratavirheitä.
Lehdessä vuosittain julkaistavista
noin 40.000 tulosrivistä kootaan monenlaisia vuositilastoja
eri rotujen, kerhojen tai vaikkapa vain yksittäisen kilpailijan
tuloskeskiarvoista. Sellainen ei olisi mahdollista ilman edellä
kerrottua ”todelliseen aikavirheeseen” perustuvaa tulosten
esittämistapaa.
Lähes kaikki kilpailut esitellään
mm. Agility Sports Bulletin lehdessä noin 3 kuukautta etukäteen
tarkkoine ilmoittautumisohjeineen.
Seuraavista linkeistä tietoa
Finnish Open & Agirotu -kisoista, sekä Timanttiset
Agility Ranking - laskennasta.
Ota yhteyttä:
Agility Sports Bulletin
+358-400-385 690
email: asb-lehti@agility.inet.fi
|
