Historiaa lyhyesti

Kuten varmasti jo tiedät, agility on koiraurheilua, jossa ohjaajansa opastama koira pyrkii suorittamaan erilaisista esteistä muodostetun kilparadan mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Agility kehitettiin Englannissa vuonna 1977 esteratsastuksen ajatusta koiriin soveltaen ja kilpailutoiminta alkoi siellä jo vuotta myöhemmin. Laji lähti vauhdilla leviämään ympäri maailmaa. Nykyisin sitä harrastetaan kaikissa maanosissa ja lähes kaikissa maissakin.

Tehdäksemme sinulle tutummaksi suomalaista agilitya, seuraavassa on lyhyt esittely lajimme historiasta, nykypäivästä ja kilpailutoiminnasta.

Suomessa otettiin Agilityn ensiaskeleet vuonna 1986 Suomen Kennelliiton syksyn koiranäyttelynsä yhteydessä, jolloin järjestettiin samalla ensimmäinen agilityesitys Helsingin Messukeskuksessa.

Tuon tapahtuman jälkeen kävi kuten kaikkialla maailmassa; laji alkoi kiinnostaa yhä useampia koiraharrastajia.

Ensimmäiset viralliset kilpailut pidettiin maaliskuussa 1989 juhlanäyttelyn yhteydessä, jolloin Suomen Kennelliitto vietti 100-vuotissyntymäpäiviään.

Lajin varsinainen maassamme läpimurto tapahtui 1992. Silloisen noin 500:n pioneerin joukko kasvoi nopeasti nykyiseen jopa 10.000 lajista innostuneeseen koiraharrastajaan.

Agility tänään

Nykyisin lajin parissa työskennellään ahkerasti kaikkialla Suomessa. Lajin toimintaa valvoo ja kehittää Suomen Agilityliitto ry (SAGI), joka tekee tiivistä yhteistyötä Suomen Kennelliiton kanssa.

Lajin harrastaminen sopii lähes kaikille koirille ja roduille ja esimerkiksi viime vuosina kilpailuissa on nähty noin 180 eri rodun edustajaa.

Lajin peruskoulutusta järjestää yli 150 koirakerhoa eri puolilla maata, joista pääasiassa agilityyn keskittyviä erikoisseuroja on noin 40. Arktisin harrastuspaikkamme sijaitsee tällä hetkellä Ivalossa, lähes 300 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen.

Useilla agilityn erikoisseuroilla on myös omia kilpailumitat täyttäviä sisähalleja ympärivuotista harjoittelua ja kilpailemista varten, ja uusien hallien määrä kasvaa koko ajan.

Suomalaiset agilitykilpailijat ovat tulleet yli maan rajojen tunnetuiksi saavutuksistaan lajin MM- kisoissa. Suomi on vuonna 2010 MM- mitalitilaston johdossa 15 kultamitalillaan, seuraavana Ranska (14 kultaa) ja Sveitsi (9 kultaa). Tilastossa on yhteensä 25 mitalimaata.

Säännöllisesti kilpailevia aktiiviharrastajia Suomessa on vuoden 2010 alussa laskettu olevan 3.600 ohjaajaa, jotka tekivät vuoden 200 aikana yli 60.000 virallista yksilökilpailustarttia.

Suomen Agilitysäännöt

Suomen Agilityliiton (SAGI) valvomissa kaikissa virallisissa Agilitykilpailuissa noudatetaan kansainvälisen koirajärjestö FCI:n sekä Suomen Kennelliiton agilitysääntöjä. Osa kilpailuista on FCI:n myöntämiä kansainvälisiä agilitykisoja, joissa voittajan on mahdollista saavuttaa kansainvälisen agilityvalion arvoon oikeuttava sertifikaatti (CACIAG)

Kilpailuissamme käytettävät agilityesteet mittoineen ovat aina tarkalleen FCI:n sääntöjen mukaisia.

Koirat kilpailevat kolmessa kokoryhmässä:
MINI-ryhmä , säkäkorkeus enintään 34,9 cm
MEDI-ryhmä, säkäkorkeus 35,0 - 42,9 cm
MAXI-ryhmä, säkäkorkeus yli 43 cm

Viimeksi mainitussa ryhmässä on koiria lähes saman verran kuin MINI- ja MEDI-rymissä yhteensä.

Ohjaajan ja koiran kilpailuoikeuksista

Suomessa kilpailevalla harrastajalla tulee olla Suomen Agilityliiton lisenssi tai kansallisen kenneljärjestön kilpailukirja tai lisenssi ja ohjaajan on myös kuuluttava oman maansa kennelliittoon tai sen jäsenyhdistykseen. Kennelyhdistyksen nimi ilmoitetaan ilmoittautumislomakkeessa.

Vain muutamia tapahtumia lukuun ottamatta kansallisiin kilpailuihin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikenrotuiset yli 18 kuukauden ikäiset koirat, jotka on rekisteröity oman maansa kennelliitossa joko rotu- tai erikoisrekisteriin (esimerkiksi monirotuiset). Koiran tulee olla tunnistusmerkitty joko korvatatuoimalla tai mikrosirulla (Datamars tai Indexel).

Koiran rokotukset

Kilpailuihin osallistuvien koirien tulee olla rokotettu raivotautia ja penikkatautia vastaan. Rokotusmääräyksistä ja niiden voimassaoloajoista ilmoitetaan vuosittain Suomen Kennelliiton KOIRAMME-lehdessä. Vaikka koira ei osallistuisikaan kilpailuihin, tulisi jokaisen omistajan huolehtia rokotusasiat kuntoon. Tarkempia tietoja saa myös eläinlääkäreiltä. Esimerkiksi agilitykilpailuihin osallistuvien koirien rokotukset ja niiden voimassaolot tarkastetaan rokotustodistuksista kilpailupaikoilla.

Agilitykilpailuista

Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 650 Suomen Agilityliiton valvomaa ja FCI:n säännöillä käytävää virallista kilpailua. Myös talvikaudella pidetään ahkerasti sisäkilpailuja joko omissa sisähalleissa, urheiluhalleissa tai hevosmaneeseissa.

Ei ole harvinaista, että samalla paikkakunnalla järjestetään viikonlopun aikana kuusikin virallista kilpailua, joissa on kaikki säkäryhmät (MINI, MEDI & MAXI) sekä tasoluokat (1, 2 ja 3).

Yleisin alusta niin sisä- kuin ulkokilpailuissakin on hiekkapohja tai maneesimurske. Urheiluhalleissa pidettävissä kilpailuissa pohjana on useimmiten keinonurmimatto. Ulkokilpailuista nurmikkoalustaa sen ei suosita Suomessa kovinkaan usein.

Luonteenomaista suomalaisissa kilpailujärjestelyissä on täsmällisyys, jolla tarkoitetaan erityisesti aikataulujen noudattamista. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kilpailun keskikoko on vain hieman yli 100 osallistujaa jakautuen yhdeksään eri starttiryhmään. Koska samana päivänä saatetaan järjestää perätysten useampiakin kilpailuja, luokkien ja kilpailujen väliset tauot halutaan pitää minimissään.

Kilpailuihin ilmoittautuneille lähetettävässä kilpailuvahvistuksessa lähetetäänkin ajo-ohjeiden lisäksi usein tarkat kelloajat, jolloin kilpailijan tulee ilmoittautua kilpailupaikalla, milloin kunkin kilpailuluokan rataesittely alkaa ja milloin palkinnot jaetaan.

Tuloksia ja tilastointia

Agilityn perinteinen tuloslaskenta on hyvin samantapainen kuin esteratsastuksessakin. Radalle on määritelty ihanneaika, jonka puitteissa se on suoritettava välttyäkseen aikavirhepisteiltä. Jokainen radalla tapahtunut virhe merkitsee viittä (5) virhepistettä. Kilpailun voittaa nopein ja virheettömin kilpapari.

Agility Sports Bulletin on julkaissut vuodesta 1994 lähtien lähes kaikkien virallisten kilpailujen alle 31 virhepisteen tulokset. Jo tuota aikaisemmin lehden toimituksessa kehitettiin agilityn ja myös esteratsastuksen kansainvälisestä käytännöstä poikkeava yksinkertaistettu tulosten esittämistapa, joka on yleistynyt kaikkialla Suomessa myös virallisiin kilpailuihin.

Merkittävin ero vanhaan tulosten esittämistapaan on todellisen aikavirheen ilmoittaminen (suoritusaika vähennettynä ihanneajalla) Mikäli kilpailijalla ei ole ratavirheitä , lopputulos on sama kuin todellinen aikavirhe.

Koska ”miinusaika” tuloksista näkee kaiken oleellisen vain kahta lukua seuraamalla, on mielestämme täysin tarpeetonta enää esittää ihanneaikoja, suoritusaikoja ja ratavirheitä.

Lehdessä vuosittain julkaistavista noin 40.000 tulosrivistä kootaan monenlaisia vuositilastoja eri rotujen, kerhojen tai vaikkapa vain yksittäisen kilpailijan tuloskeskiarvoista. Sellainen ei olisi mahdollista ilman edellä kerrottua ”todelliseen aikavirheeseen” perustuvaa tulosten esittämistapaa.

Lähes kaikki kilpailut esitellään mm. Agility Sports Bulletin lehdessä noin 3 kuukautta etukäteen tarkkoine ilmoittautumisohjeineen.

Seuraavista linkeistä tietoa Finnish Open & Agirotu -kisoista, sekä Timanttiset Agility Ranking - laskennasta.

Ota yhteyttä:
Agility Sports Bulletin
+358-400-385 690
email: asb-lehti@agility.inet.fi

Agility Suomessa
Timanttiset Agility Ranking
Finnish Open & Agility Carneval
Kilpailuihin ilmoittautumislomake


Agilityn MM-kisat Helsingissä syksyllä 2000 keräsi Töölön jäähallin yli 7000 katsojaa.

Kaukasimmat kisavieraat tulivat Brasialiasta saakka.


Belgialaisia kannustajia.


Ensimmäinen suomenkielinen agilitykirja ilmestyi alkuvuodesta 1992.


Suomalaiset agilitykilpailijat
ovat keränneet eniten
MM- ja EM-mitaleja.

 


Euroopanmestari -95 Tiina
Koskinen & sheltti Elli.


Mini-ryhmän maailmanmestari -98: Marjut Pulli & sheltti Niki.


Mini-ryhmän maailmanmestari -99: Mika Mättö & Walesinterrieri Harry.


Medi-ryhmän ensimmäinen maailmanmestari 2002: Kaisa Eskola kromfohrländer Penni.


Ensimmäinen suomalainen maxi-ryhmän MM-kultamitalistipari (2003): Mikko Aaltonen & tervueren Ava.


Jari Suomalainen & kooikerhondje Frodo medi-ryhmän kultapari Baselin MM-kisoissa 2006.
16-vuotias Carolina Pellikka & shetlanninlammaskoira Kerttu voittivat mini-ryhmän maailmanmestaruuden Itävallan Dornbirnissä syyskuussa 2009.